Neljäs opetusharjoittelupäivä

Olen ottanut tavaksi kerrata lyhyesti edellisen tunnin asiat oppilaiden kanssa heti tuntien alkuun. Koen tämän hyväksi asiaksi, ja asioiden jäävän paremmin mieleen. Eli tämäkin päivä aloitettiin sillä, että mietimme edellisen kerran asioita.

Oppilaat palauttivat myös kirjoitelmansa omasta kulutuskäyttäytymisestään sekä kulutusseuraamisensa. Tosi hyvin olivat kyllä seuranneet,  mihin rahansa ovat laittaneet. Toinen juttu, että jokaisessa kirjoitelmassa luki, että pikavipit eivät kannata. Että ainakin joku asia oli jäänyt kyllä tosi hyvin mieleen. Sitä vähän harmittelin, että kukaan ei ollut käyttänyt viedeointimahdollisuutta. Asiat olisivat tulleet paremmin esille joiltakin oppilailta, jos olisivat videoineet. Osan kirjoitelmat olivat lyhyitä ja vain apukysymyksiin oli vastattu  yhdellä sanalla. Asiaa kyselin, että mikseivät videoineet, mutta eivät olleet uskaltaneet/kehdanneet omaa naamaansa kuvata. Minulta jäi sanomatta, että olisi voinut vain puhuakin ilman, että oma kuva näkyy. Ihan ymmärrettäväähän tämä onkin, että eivät halua omaa kuvaansa vidoida.

Tarkistimme monisteen, joka käsitteli eduskuntaa ja hallitusta sekä katsoimme videon kansanedustajan työstä sekä siitä miten julkista työ eduskunnassa on.

Oppilaat pelasivat myös kahta ensimmäistä peliä
 http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/talousaapinen/pelit/ tuolta nettisivulta. Pelit olivat mieluisia.

Oikeudet ja velvollisuudet olivat uutena asiana tänä päivänä. Ensin oppilaiden piti miettiä, että mitä oikeuksia ja velvollisuuksia he tietävät heillä olevan. Tämä tuotti päänvaivaa, ne ovat niin päivänselviä juttuja, että eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Pienen johdattelun avulla kumminkin oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tunnistivat. Kirjoitutin myös muistiinpanoja oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. Sen jälkeen oppilaiden piti etsiä tietoa, että miten Suomen kansalaisuuden saa ja jaoin heille Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet-monisteen. Ryhmissä oli 10 minuuttia aikaa miettiä mitä asioita herättivät oikeudet ja velvollisuudet. 10 minuutin jälkeen saivat  kertoa mielipiteitään.

Suuren ja pääasiassa asiallisena pysyneen keskustelun aiheuttivat oikeuksista ja velvollisuuksista pakoilaiskysymys ja se, että Suomen lakia pitää noudattaa Suomessa.  Pakolaisasia on noussut oikeastaan joka tunnilla esille, mutta näin neljännen kerran jälkeen olin jo huomaavinani kaikista kriittisimmässäkin oppilaassa jo hieman pehmennystä omiin mielipiteisiinsä.

Toinen paljon keskustelua herättänyt asia oli vanhempien velvollisuus huolehtia lapsistaan. Ja tässäkin keskustelu pysyi asiallisena, vaikka monenlaisia mielipiteitä kuulimme. Minusta on hienoa, että pojat uskaltavat kertoa omia mielipiteitään toisten kuullen ja hämmästellä asioita. Koen, että olen saanut luokkaan sellaisen vapaan ilmapiirin, jossa on helppo kertoa oma mielipiteensä ilman teilausta.

Näiden keskustelujan jälkeen, oppilaat saivat toiminnallisen tehtävän. Olin tehnyt väitteitä oikeuksista ja velvollisuuksista, ja oppilaiden piti liikkua aina siihen nurkkaukseen, jota he pitivät oikeana tai vääränä. Näihinhän oli aina vain yksi oikea vastaus ja katsoimme aina väite kerrallaan, että missä olisi pitänyt olla.

Opettajanhuoneessa keskustelimme ammatillisesta opettajuudesta ja Jedun bioenergia-hankkesta. Samoin pidimme pienen oppilaspalverin.

Huomenna menen Jedun kauppaopiston osastolle TOP-roadshowta kiertelmään, koska vielä näyttöarviointi aiheuttaa minussa epävarmuutta. Toivottavasti tulen viisaammaksi ja varmemmaksi sen suhteen.

Minua  harmittaa kovasti, että opetusharjoittelu lähenee loppuaan. Oppilaat ovat tulleet tutuiksi ja luokassa on vapaa ja hyvä ilmapiiri, jossa oppilaat uskaltavat kertoa mielipiteitään ja perustella niitä. Luokka myös hiljenee, kun on hiljaista tekemistä. Ensi kerralla tutorit ovat seuraamassa opetusta ja sen jälkeen on enää yksi opetuskerta. Olen varma näin herkkänä ihmisenä, että viimeisen opetuskerran jälkeen, kyyneleet tulevat silmiini.

Pohdintaa opettajuudesta

Ihmisillä on tietynlaiset käsitteet opettajuudesta niinkuin monesta muustakin ammatista. Ehkä tavallisin stereotypia opettajasta on nutturapäinen naisopettaja, jolla on silmälasit.

Itse olen kesästä lähtien miettinyt opettajan ominaisuuksia ja mikä tekee jostakin hyvän  ja mukavan opettajan.

Syksyllä sanoin, että nyt minä muutan omaa tyyliäni: alan hillityksi ja asialliseksi,en naura isosti enkä varsinkaan puhu suurella äänellä, enkä kerro tarinoita omasta henkilökohtaisesta elämästäni ja pysyn vain siinä varsinaisessa asiassa niin oppilaiden kuin työkavereiden kanssa. Tätä kumminkin pohdin uudestaan ja mietin, että miksi minun pitäisi muuttaa koko oma persoonani täyttääkseni omasta mielestäni hyvän opettajan ominaisuudet. Onko se asiallinen, kauniisti pukeutuva, hillitty ja aina asiassa pysyvä kumminkaan parempi opettaja, kuin semmoinen, joka havainnollistaa asioita omasta elämästään, kysyy joskus oppilaalta, että miten kävi viikonlopun jääkiekkopelissä, tuliko mopo kuntoon tai sanoo oppilaille tykkäävänsä Kaija Koosta? Ja nyt voin vastata, että ei ole. Oppilaat ovat erilaisia ja niin myös opettajat. Joku oppilas oppii paljon paremmin opettajalta, joka tuo itsestään inhimillisen puolen esille ja joku toinen siltä hillityltä opettajalta, joka ei anna itsestään välttämättä mitään muuta kuin opettajan roolinsa.

Omaa koulutaivaltani miettiessäni ihan alakoulusta näihin päiviin asti, minun kauhukuva oli se opettaja, joka ei antanut koskaan mitään itsestään. Se, että oppilaat istuvat hiljaa ja kuuntelevat opettajaa, oli aivan hirveää minunkaltaiselle oppijalle. Siihen vielä muistiinpanojen kirjoittaminen ythäaikaa opettajan selittäessä asioita. Minä halusin actionia ja, jos sitä en saanut, ehkä järjestin sitä itse, jos ei opettajan kanssa synkannyt. Tätä olen kyllä harmitellut kovasti, että minun omiin opiskeluihin on vaikuttanut aina opettaja paljon. Liian paljon. Jos en tykännyt, ei kurssiarvosanalla niin väliä. Jos tykkäsin opettajasta, kurssiarvosanat olivat loistavia. Pitää oikein nostaa amk-opinnoissani esille yliopettaja Pekka Paajanen. Oli muuten mahtava opettaja, minulle oli aina tärkeää saada Pekan kursseista kiitettäviä.  Yhdestä tentistä piti kyllä lähteä liian aikaisin pois, koska piti lähteä hakemaan koiranpentua ja en ehtinyt vastaamaan pariin viimeiseen tehtävään. Pekka kyllä kovasti ihmetteli, että miten sain vain kolmosen. Meinasi häntäkin kyllä hymyilyttää, kun sanoin syyn. Hän kertoi minun olevan niin luonnonlapsi ja tarkoitti pelkkää hyvää ;).

Nykyopinnoissani olen jo oppinut istumaan hiljaa ja kuuntelemaan, mutta edelleen opettajalla on myös suuri rooli opintoihini, mutta nykyään ymmärrän, että tykkäsin tai en, minun pitää yrittää parhaani.

Näitä asioita peilatessani olen tullut siihen tulokseen, että on aivan mahtavaa, että on erilaisia opettajia. En aio muuttaa itseäni sen takia, että täyttäisin jonkun mielikuvan hyvästä opettajasta. Jonkun toisen mielikuva hyvästä opettajasta voikin olla juuri toisenlainen. Ja tottakai, vaikka olen nopea puhumaan ja vielä isolla äänellä sekä tykkään nauraa ja kertoa omasta elämästäni havainnointikeinoin, mutta kyllä ne asiat tulee opetetuksi siitä huolimattakin, jotka OPS:ssa on. 

Itse olin Maaritin kurssin jälkeen vielä varmempi asiastani. Maarit sanoi tolloilun olevan jopa suotavaa opettajalle, ja luokan vapaa ilmapiiri tukee monen oppimista. Kun opettaja tolloilee ja kertoo omasta elämästään oikeita esimerkkejä ja ehkä jotain muutakin henkilökohtaista, oppilaille tulee turvallinen olo. Opettajakin on vain ihminen.

Se, että joku opettaja kysyy oppilaalta, että miten meni viikonloppu tai tuliko tehtyä maaleja, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin se voi oppilaalle tosi tärkeä juttu, että opettaja kysyy. Hän on silloin kiinnostunut nuoren elämästä. 

Noudatan opsia tietenkin, sekamelskaksi tunnit eivät saa mennä, kerron asioita, nauran, iloitsen, puhun, kyselen ja kuuntelen. Pidän järjestyksen. Olen oma itseni ja aito enkä tosiaankaan ole täydellinen, enkä sitä myöskään esitä. Teen virheitä ja pyrin niistä oppimaan. Huumori on tärkeää. Nautin elämästä ja opettamisesta. Osaan kyllä mukauttaa viestintää. En kritisoi minun vastakohtiani, päinvastoin se on mahtavaa, että on erilaisia ihmisiä ja opettajia sekä opettajaihmisiä :). 

Tässäpä vielä hieno laulu!

Ja painavaa asiaa.

Kolmas opetusharjoittelupäivä

Maanantaina oli kolmas opetusharjoittelupäivä, enää ei jännitä oikeastaan yhtään ja tunnen oloni kotoisaksi ja itsevarmaksi :). Minut on otettu hyvin vastaan Jedulla. Tuntien valmistelu vie paljon aikaa. Silloin, kun tuntuu tunnit jo hyviltä, tuleekin taas uusi idea, joka imaisee mukanaan.

Maanantaina ensimmäisellä tunnilla kerrattiin edellisen kerran tärkeimmät asiat. Tämän jälkeen keskustelimme SOME:sta ja sen hyödyistä ja haitoista. Hyödyt ovat suuret tunnettavuuden kannalta ja onhan se myös ilmainen markkinointikanava. Yhtenä haittana pohdittiin sitä, että saadessaan huonoa palvelua tai huonon ostostapahtuman, on se liian helppoa laittaa some-maailmaan levitykseen ja jopa mustata yrittäjän maine. Parempi keino olisi ilmoittaa asiasta suoraan yritykseen, on voinut sattua jokin väärinymmärryskin. Oppilaat saivat tutustua Facebookissa eri yritysten sivuihin-->keskustelua hyvistä ja huonoista. Päähuomio kiinnittyi Jounin Kaupan Facebook-sivuun. Tänään oli siis myös se päivä, että kaksi oppilasta saivat soittaa Sampo Kaulaselle. Itse olin aiemmin ollut yhteydessä häneen ja hän oli luvannut vastata kysymyksiin SOMEn hyödyntämisestä.

Soiton jälkeen oppilaat kertoivat muulle luokalle Sampon sanoman, että kauppaan tulevista asiakkaista 95 % tulee SOME:n kautta. Että todellakin on hyötyä. Hän kertoi myös saavansa hyvän mielen arvonnoista, on saanut paljon uusia yhteistyökumppaneita ja tutustunut uusiin ihmisiin. Palautetta hänelle tulee laidasta laitaan, mutta hyöty on suuri. Pojat kertoivat Sampon olevan rento tyyppi, ja tämmöinen kuva kyllä jäi minullekin puhelinkeskustelustamme+ se, että hänellä on suuri sydän.

Toisella tunnilla aiheena oli oma talous. Aluksi katsoimme "Kukkaron herraksi".

Tämän jälkeen keskustelimme siitä miten nopeasti oman talouden saa huonoon jamaan, ja mitä pitää tehdä siinä tapauksessa, jos tuntuu rahojen loppuvan liian aikaisin.  Pikavipit ovat monen talouden rappion alku. Oppilaat kertoivat siitä, että mistä saavat rahaa ja mihin kuluttavat. Tässä keskustelussa kyllä tuli naurettua koko porukan kanssa, sen verran pilke silmakulmissaan oppilaat kertoivat menoistaan :). Oppilaat joutuvat seuraamaan viikon ajan oppimistehtävänään omaa kulutustaan ja kirjaamaan joka päivälle ylös omat menonsa, sen lisäksi he joutuvat pohtimaan omaa kulutuskäytäntöään,  tehtävänanto kursiivilla. Videokuvamahdollisuus esimerkiksi Whatsupilla sen takia, että myös erilaiset oppijat tulee huomioiduksi.

JEDU, Haapajärvi maa- ja metsätalousosasto              OPPIMISTEHTÄVÄ

Oma talous

MINÄ KULUTTAJANA

Kirjoita lyhyt essee TAI kerro videokuvan välityksellä millainen kuluttaja olet. Pohdi ainakin seuraavia asioita:

-          Tiedätkö kuinka paljon sinulla on omaa rahaa käytössä viikossa?

-          Mistä saat rahaa?

-          Puuttuvatko vanhempasi rahan käyttöösi?

-          Mitä isoja hankintoja olet tehnyt viime aikoina? (mopokortti, mopo, pyörä, puhelin jne.)

-          Mietitkö etukäteen hankintojasi? Ostatko heräteostoksia?(=Vaikka ei olisi tarvetta, mutta löytyykin joku kiva juttu)

-          Säästätkö rahaa? Teillä esimerkiksi ajokortti-ikä lähenee, mistä rahat?

-          Mitä mieltä pikavipeistä? Kannattaako vai ei?

-          Oletko huolestunut koskaan rahankäytöstäsi? Elätkö yli varojesi?

Lähetä kirjallisesti spostiin niina.tiitto@haapajarvi.fi tai 0453529418

Kolmannella tunnilla ehdimme aloitta asioita eduskunnasta ja hallituksesta. Olin tehnyt kysymykset, joihin oppilaat alkoivat etsimään tietoa. Tässä laitoin oppilaat hiljaiseen työhön, jotta hekin, joiden aivot naksahtavat käyntiin hiljaisuudessa (Maaritin sanoin) saavat oman sopivan opetusmenetelmän. Hiljaisuus onnistui hyvin ja oppilaat löysivät vastauksia. Annoin pari sivua, josta oli apua eli www.eduskunta.fi ja www.valtioneuvosto.fi Ensi viikolla tarkistamme vastaukset.

Kivasti sujuu, oppilaat ovat mahtavasti mukana. Ensi viikolla testaamme toiminnallisia menetelmiä :).

Opetusharjoittelun jatkosta ja vähän muustakin

Menin sitten julkistamaan blogin Facebookissa, jota olen välillä katunut kyllä, kun nyt minun ajatukset ovat kaikille nähtävissä. Mutta lopulta olen ajatellut, että nehän ovat minun ajatuksia ja minun tuntemuksia, ja eri mieltä saa olla joten eihän tämä edes kovin vakava asia ole, vaikka se nyt onkin useiden ihmisten tiedossa. Toivottavasti vähän tulee muillekin uusia näkökulmia tai ideoita tai vaikkapa oppii tuntemaan minua enemmän. Tässäpä nyt oli tätä liirum-laarumia, josta amk:n yliopettaja opiskeluaikana minua usein moitti :).

Nyt siis varsinaiseen asiaan.

Toinen opetusharjoittelupäivä takana Jedulla ( www.jedu.fi ) ja tuntuu kyllä hyvältä. Olen myös saanut hyvin linkitettyä yhteiskunnallisia asioita metsäpuoleen, koska opiskelijathan ovat tulevia metsuri-metsäpalvelutuottajia ja tarkoitus on saada heidät hoksaamaan, että miten yhteiskunnalliset asiat liittyvät heidänkin alaansa. Tämähän on tarkoittanut itselle paljon opiskeltavaa ja metsäalan tutkimista, mutta KEMERA on tärkeä asia oppilaille ja myös metsänomistajan velvollisuudet ja oikeudet :).

Tänä päivänä piti viimeistellä viime kerralla aloitetut aloitteet, ja olipa mahtavia aloitteita oppilaat tehneet. Vau. Keskustelimme yhteiskunnan palveluista ja miten ne kaikki rahoitetaan. Oppilaat joutuivat miettimään 2 minuuttia parin kanssa yhteiskunnan käsitteitä ja sen jälkeen selittää ne toisille. Nämä olin tarkoituksella valinnut vähän äärilaidoille, koska halusin tietää heidän tietotasonsa. Hyvä oli!

Olin tehnyt heille pari monistetta, joista sitten keskustelimme yhdessä. Oli myös tehtävä, jossa oppilaiden piti tunnistaa yhteiskunnan rahoittamia palveluja. Esimerkkitekstissä oli muun muassa kouluun, terveydenhuoltoon, teihin, poliisiin ja nuoristotaloon liittyviä asioita, joita piti siis tunnistaa. Lukivat sen itse ja minä luin sen heille vielä ääneen. Hyvin tunnistivat kyllä. Oppilaat myös miettivät, että mitä yhteiskunnallisia palveluja ovat käyttäneet. Osa on niin päivänselvää, että oppilaat hoksasivat, että jokuhan senkin maksaa, että vesi tulee hanasta tai rakennetaan uusia teitä. On kiva maksaa veroja. Tutustuimme myös www.verokuitti.fi sivustoon, jossa eritellään tulosta, että mihin verot menevät. Tämä oli mielenkiintoinen oppilaille. Oppilaiden piti lisäksi etsiä tietoa KEMERAsta.

Mietimme myös, että mistä kaikesta maksamme veroja vielä välillisesti ostaessamme esimerkiksi ruokaa ja bensaa.

Perinteisiä muistiinpanoja oppilaat saivat kirjoitettavakseen kunnallishallinnosta. Kunnan jäsenten oikeudet ja velvollisuudet tulivat tutuiksi. Ihan tarkoituksella otin muistiinpanojen kirjoituttamisen, koska halusin testata oppilaita ja saada palautetta opetusmenetelmistä, että onko parempi keskustelemalla/havainnollistamalla oppia vai onko tarpeen kumminkin muutama sananen laittaa itsekin ylös. Oppilaat ehdottomasti kannattivat vuorovaikutusta, mutta muistiinpanojakin voisi välillä kirjoittaa.

Tässä vielä peli, jota oppilaat pelasivat http://www.virtuaalikunta.net/fi/pelit/Sivut/default.aspx 

Kotiläksyksi tuli omaan kotikuntaan liittyvä tehtävä, jossa pitää selvittää eri asioita liittyen omaan kotikuntaan.

Olen jo kesällä suunnitellut tunnit valmiiksi, mutta nytkin edellisellä viikolla aloin katselemaan tuntisuunnitelmia ja käytin vielä sunnuntaina neljä tuntia valmisteluihin lisää 😊. On niin kiva tehdä omia tunteja omalla tyylillä :). Tähän astihan pääsääntöisesti olen tehnyt opettajan töitä toisten ohjeiden mukaan, nyt se on niin mukavaa, kun saa tehdä tunneista omannäköisensä ja omilla opetusmenetelmillä. Porukka on aktiivinen ja ottaa osaa keskusteluihin. Olen tehnyt powerpointille tunnit ja tykin kautta näkyvät diat, joissa on aina kerrottu seuraava tekminen tai ohje.

Ensi maanantaina onkin sitten jännät paikat, kun soitamme Jounin Kaupan Sampo Kaulaselle, hän on luvannut vastata kysymyksiin sosiaalisen median hyödyntämisestä. Tämä on opsissa. Kun itse soitin Sampolle, näin jo kauhukuvat mielessäni miten ei tuu sanaa suusta enkä saa sanottua asiaani, mutta uhkakuva oli väärä ja Sampo on mielestäni yksi Suomen parhaimmista somen hyödyntämisessä.

https://www.facebook.com/Jouninkauppa

Näillä mietteillä. Ja, jos nyt satut lukemaan tätä blogia, olisi kiva, että kommentoisit jotain tai antaisit palautetta.

Ensi viikolla kirjoitellaan lisää taas.