OMAN OSAAMISEN ARVIOINTI
Oppimisympäristöt voidaan ajatella aika moninaisesti. Laitanpa tähän linkin, jossa tätä asiaa on avattu enemmän https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoet-ja-alustat/oppimisympaeristoejen-ja-alustojen-taustaa-1/erilaisia-oppimisympaeristoejae. Minusta tuossa oli aika hyvin sanottu oppimisympäristöistä kaikki tarpeellinen.
Usein kumminkin koulu jo rajaa oppimisympäristöä fyysisesti: aika paljon opiskellaan kumminkin koulurakennuksessa, kun ollaan koulussa. Tunnit vaihtelevat ja ovat eri opettajien alaisuudessa joten on silkka mahdottomuus, että voitaisiin fyysisesti kovin usein lähteä pois fyysisesti koulualueelta.
Mutta sittenhän on vain mielikuvitus rajana, että miten sinne koululle rakentaa oppimisympäristöjä tai, vaikkei se ei ole koulu, niin sama homma. Tietenkin tällaiset virtuaaliluokat ovat mahtavia, mutta se voi olla taas rahaongelma, että onko niitä voitu rakentaa.
Itse olen harrastanut oppimiympäristöjen hyödyntämistä esimerkiksi sillä lailla, että olen harrastanut dialogia oppilaiden kanssa, enkä perinteistä opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelee-menetelmää. Tämä toimii minun mielestä aika hyvin, koen oppilaiden syttyvän ihan eri lailla, kun saavat itse osallistua opetukseen ja oivaltavan itse asioita, vaikkakin johdateltuna. Myös oppimisympäristöjä olen muuttanut lämpimillä ilmoilla ulos, jos sää ja tehtävät sallivat. Tämäkin pieni juttu, antaa useille oppilaille lisävirtaa. Yritän mahdollisimman paljon vaihdella opetusta, jotta mielekkyys pysyy oppilailla ja näin ollen ajatellen, että he motivoituvat paremmin, kun ei mennä aina samalla kaavalla. Olen myös tehnyt tutustumiskäyntejä yrityksiin oppilaiden kanssa ja ymmärrän, että ne ovat myös oppimisympäristöjä.
Itse myös olen havainnut aika hyväksi oppimisympäristöksi nettimaailman, se on myös monelle nuorelle läheinen asia joten luontevasti oppivat sitä kautta, näkemällä ja kuulemalla. Esimerkiksi viime keväänä opetin ydinvoimalan vaaroista ja katsoimme videotykin kautta Tshernobylin onnettomuudesta tehdyn dokumentin. Voi, että miten kaikki oppilaat, jopa se tuntien häirikkökin, katsoi silmät tarkkana dokumenttia. Kenestäkään ei lähtenyt ääntä, kukaan ei räpeltänyt kännykkäänsä. Kun tunti loppui ja dokumentti oli vielä kesken, oppilaille tuli hirveä hätä, että katsotaanhan se loppuuun. Kun tästä kysyttiin kokeessa, kolmella eri luokalla kaikkien pisteet olivat kiitettävällä tasolla tästä kysymysalueesta. Siis aivan mahtavaa. Ja oppilaat todella syventyivät tähän.
Kyllä opettajan pitää nykyään olla luokassa hereillä siihen, että aina on monenlaista oppijaa ja on päästettävä irti vanhoista menetelmistä ja päivittää niitä uusiin.
Varmasti työelämään tutustumiset ovat sitä parasta oppimisympäristöä, joita voidaan oppilaille tarjota ammattiin opiskelussa. Tai sanotaanko niin, että on hyvät valmiudet annettu koulussa, opettajat ovat olleet ajantasalla, niin oppilaiden on helppoa lähteä sinne työelämään tutustumaan ja oppimaan. Ja siellä, jos he saavat ohjaajakseen oikeasti hyvän ja asioita tietävän ohjaajan, joka pystyy antamaan rakentavaa palautetta, opiskelijalla on silloin loistava tilaisuus oppia kyseistä alaa.
Ammatillisella opettajalla oppimisympäristöjä on yrityksissä paljon enemmän kuin perusopetuksen puolella. Ammattia opiskelevat ovat työharjoitteluissa yrityksissä paljon ja opettajan pitäisi siis osata myös opettaa oppilaita siellä työpaikalla, vaikkei opettaja siellä paikalla olekaan, mutta käy ainakin katsomassa siellä, että miten opiskelijalla sujuu. Tai sanotaanko niin, että opettajan pitää valmentaa harjoittelijat niin, että he selviytyvät kunnialla siellä yrityksissä. Liiketalouden kannalta on hyvä tietää, että mitä siellä kaupassa tai toimistossa tehdään. Yleensäkin työelämän tavat ovat hyvä tietää, että ei myöhästellä eikä muutenkaan haistatella kenellekään siellä.
Liiketalouden opettaja voi myös esimerkiksi tehdä oppilaiden kanssa oman kaupan, jos koulun tiloille vaan mahtuu. He voivat tehdä näyteikkunat, tehdä myytäviä tuotteita tai mitä nyt ikinä keksivätkään.
Oppimisympäristöjä on hyvä viedä luokkahuoneesta pois myös, ihan sinne käytäntöön mahdollisimman paljon. Aina se ei ole kumminkaan mahdollista esimerkiksi koulun rahojen suhteen. Huono taloustilanne näkyy tällä hetkellä myös ammatillisella puolella ja ei ole mahdollista tehdä kaikkea sitä, mitä ehkä opettaja haluaisi.
Myös oppimisympäristöjä liiketalouden opettaja voi viedä nettiin, on esimerkiksi peda.net ja padlet, joita itse tykkään käyttää.
Tunnen ja tiedän erilaiset oppimisympäristöt, tässäpä vielä uudestaan linkki niihin https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoet-ja-alustat/oppimisympaeristoejen-ja-alustojen-taustaa-1/erilaisia-oppimisympaeristoejae
Tässäpä kuva mun pedanetistä
Osaan esimerkiksi padletin ja pedanetin käytön. Osaan myös käyttää yritysmaailmaa osana oppimisympäristönä, koska olen sitä mieltä, etta oikeassa ja aidossa työssä, oppi menee perille. Vaikka tiedät ja tunnet teoriassa asiat, sinun pitää osata se teoria sinne käytäntöön soveltaa ja se tulee mielestäni kaikkein parhaiten siellä oikeassa ympäristössä.
Olen myös käyttänyt bloggeria opiskeluissani
Pedagogisten opintojen aikana meillä oli aika paljon opetusmenetelmänä learning cafe. Tämä oli minulle mieluista, koska tässä yhdessä ryhmän kanssa pohditaan asioita. Osaan myös käyttää tälläista opetusmenetelmää.
Tämä sinun arvioinnin kirjoittaminen noin tekstinä onkin ehkä parempi tapa, kuin minun tapani. Itse täytin sen sähköisen henkilökohtaisen suunnittelukaavakkeen, jonka liitin sitten blogiini. SIinä oli kyllä vähän ongelmia niiden lokeroiden kanssa. Itselläni kun ei ole windowsia. Taina
VastaaPoista