Itsearvioinnin yhteenveto

Alun alkaen itsearviointi kuulosti minusta hirveälle urakalle. Minä olisin toivonut perinteistä luennot+tentti-opetusmenetelmää. Alussa tuntui, etten pääse ollenkaan eteenpäin. Niin ne asiat kumminkin pikkuhiljaa aukesivat ja olen todella tyytyväinen, että opetusryhmänäni oli HOPE, koska se avarsi omia silmiäkin ja joutui ottamaan asioista selvää. Ehkä perinteisellä tenttimeiningillä asiat olisivat olleet päässä hetken ja tentin jälkeen olisivat hukkuneet johonkin. Nyt, kun moni asia on pitänyt selvittää itselle, ne varmasti jäävät paremmin myös mieleen.

Minulle on ollut aina hankalaa löytää ne hyvät puolet ja välillä olikin vaikeaa blogiin yrittää todistaa olevansa hyvä ja osaava. Joskus Tiiulta saamani palaute hauskuutti minua, koska jonkun toisen sanoessa ne minun epävarmat asiat ne tuntuikin niin hassuilta. 

Ammatillisen opettajan työstä minulla ei siis vielä ole kokemusta, peruskoulun puolelta opettajakokemusta onkin sitten jo noin 10 vuotta. Lähdin alussa ehkä vähän takki auki, kun pidin itseäni jo hyvänä opettajana enkä ajatellut, että kuinka paljon ammatillisen opettajan työ eroaa kumminkin peruskoulun opettajasta. Se on ollut itselle avartava kokemus, ammatillisen opettajan pitää pitää olla hyvin verkostoitunut yritysmaailmaan ja olla mukana projekteissa ja hankkeissa ja ehkäpä vielä jossakin tki-toiminnassakin.

Odotan innolla pätevyyden saamista, jotta minulla on paremmat mahdollisuudet työmarkkinoille ammattillisella koulupuolelle ja pääsisin tekemään ja oppimaan varsinaisessa työssä.

Opiskelujen aikana perheemme muuttui kolmilapsiseksi joten opiskelu on välillä ollut haasteellista, ja aika usein silloin, kun minulla on alkanut koulutehtävien teko, myös lapsilla oli jusiin silloin paljon asiaa. Joskus tehtäviä on tehty yöllä, mutta kaikki on tullut tehtyä. Alla vielä muutama kuva minun elämästä.