Kansainvälisyysosaaminen

Tehtäväannossa pyydettiin ensin aktivoivista opetusmenetelmistä vähän kirjoittamaan joten kirjoitanpa siis muutamaan kysymykseen vastauksen.

Omasta mielestäni hallitsen aktivoivista opetusmenetelmistä ainakin erilaiset kirjoitustehtävät ja virittävät kysymykset. Myös oletan, että osaan erilaiset porinapiirit ja yleensäkin keskustellen aktivoida ihmisiä hoksaamaan erilaisia asioita.

Yleensäkin tykkään käyttää aktivoivia menetelmiä esimerkiksi, jos on tarkoitus saada oppilaat itse hoksaamaan asian ja sitä kautta myös sisäistämää ne paremmin. Ihan perusesimerkki on vaikkapa se, että opetetaan ensin kirjanpitoa ja sitten on ihan malliyritys, jonka kirjanpito pitää tehdä itse.

Yleensäkin varmasti nämä aktivoivat opetusmenetelmät ovat parempia aikuisopiskelijoille, koska opettaja on lähinnät yhteistyökumppani ja asiantuntija. Nuoret kumminkin yleensä tarvitsevat jämäkkää opettamistakin taustalle, mutta aikuisilla on jo kokemustakin niin paljon eri asioista ja syvempää perspektiiviä (yleensä).

Verkossahan voi toteuttaa aktivoivia menetelmiä ehkä parhaiten erilaisilla kirjoitustehtävillä tai oppimispäiväkirjalla. Itse olin vasta peda.net-koulutuksessa ja sillä voi vaikkapa aktivoida niin, että pyytää opiskelijoita tekemään vaikkapa jonkun käytännön homman, joka pitää kuvata nettiin ja laittaa se sinne.

Kansainvälisyysosaaminen

Nykypäivän koulussa on pakko hallita jollain tavalla kansainvälisyys, ihan  jo pelkästään senkin takia, että oppilaat menevät suurella prosentilla vaihto-oppilaiksi. Myös yleensäkin globalisoituminen on esimerkiksi netinkin kautta jo arkipäivää monelle, niin on pakko osata kansaivälisyysasioita. Maailmassa on paljon mahdollisuuksia, ihmisten liikkuminen ja lähteminen jopa maasta toiseen on paljon helpompaa tänä päivänä. Opettajana pitää pystyä kannustaa oppilaita lähtemään liikkeelle, se avartaa maailmankuvaa ja antaa paljon kokemuksia.

Myös vaihto-oppilaita tulee meille Suomeenkin monista maista. Silloinkin on hyvä tietää eri maiden kulttuureista, jotta pystyy olemaan kohtelias. Kielitaito ja varsinkin mielestäni englannin kielen taito on tärkeässä asemassa. Ja mielestäni olisi hyvä jo alkaa ihan lähes jopa esikouluiästä opettaa kouluissa englantia ja myös puhumaan. Enemmän pitää rohkaista ihmisiä uskaltamaan puhua vaikka vähän tönkeröenkkuakin. Ihmiset jo matkustavat tänä päivänä paljon enemmän kuin esimerkikisi 20 vuotta sitten. On siis tärkeää tietää vähän eri kulttuureista ja toisten tavoista, eikä vain tuijottaa sitä suomalaisuutta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29335/rajavuori_jaana.pdf?sequence=1
Löysin  netistä erään opinnäytetyön, jossa käsiteltiin osaamista ja asiantuntijuutta kansainvälisyystoiminnassa toisen asteen oppilaitoksessa.

Lähipäivänä en ollut paikalla joten en voinut observoida sitä keskustelua.
 https://oppimisenmonipuolistaminen.wordpress.com/ydinkysymykset/
Sivuun tutustuin ja tuollahan vielä oli niitä aktivointimenetelmiä ja oli myös kerrottu niistä menetelmistä.

Loppupohdintaa

Eli kansainvälisyys on tärkeää ja sitä varmasti on syytä tuoda vielä enemmän esille kaikissa kouluissa. Varsinkin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on suuret prosentit vaihtoon lähtiessä, joten on hyvä, että nähdään maailmaan ja saadaan kokemuksia. Ehdottomasti vaihtoon lähteminen on kannattavaa ja maailmankuvaa avartava kokemus.