Teoreettisen tietämyksen hyödyntäminen

TEORETTINEN TIETÄMYS 

Opettajalla pitää olla vankka teoreettinen tietämys asioista, jotta hän pystyy opettamaan asioita. Tässä nyt pohdin omaa teoreettista tietämystäni sekä mietin omaa osaamistani apukysymysten kautta. Oman alan opetussuunnitelma on se, jota tulee noudattaa opetuksessa. Opetussuunnitelmissa on määritelty se, mitä pitää oppia. Tässä Jedun merkonomilinjan opetussuunnitelma  http://www.jedu.fi/documents/10157/ce491e8d-17e6-40c7-9c2a-69e96c549e7b

1. Millaisia oppimisteorioita tunnen?

Kasvatustieteen perusopinnoissa, jotka tein Jyväskylän yliopistoon, opin eri oppimisteoriat tai -näkemykset.

Oppimisteorioita ovat behavioristinen, humanistinen, kognitiivinen, kokemuksellinen ja konstruktivistinen. Ajattelen hallitsevani oppimisteoriat.

Se minkälainen tyyli minulla on opettaa on sekoitus noita kaikkea. Peruskoulussa behaviorismista korostuu se, että opettaja koordinoi ja on aika monelle se alkuunpanija hommiin. Ammatillisella puolella ainakin heille, jotka tulevat suoraan peruskoulusta, luulen aika monelle vieläkin opettajan olevan se potkija, mutta muuten behaviorismi tulee parhaiten esille esimerkiksi koirien koulutuksessa. Istu-->palkkio, näin koira oppii.

Kaikista omimmiksi koen humanistisen ja konstruktivistisen oppimisterorian. Humanistisen mukaan opettaja on enemmänkin tukijahenkilö. Tämä kyllä sopii enemmänkin aikuispuolelle. Nuoret eivät ole vielä tarpeeksi itseohjutuvia ainakaan suurin osa, jotta tätä voisi kokonaan soveltaa. Myöskin aikuiset osaavat omia kokemuksiaan käsitellä paremmin kuin nuoret. Myöskään kaikille nuorille humanistisen suuntauksen suoma vapaus ei onnistu. Samoin konstruktivistisen näkemyksen mukainen itseohjautuvuus ja opiskelijan keskeinen rooli oppimistuloksissa ei välttämättä onnistu nuorilla. Peruskoulussa opettaneena tiedän, ettei kaikista peruskoulun päättäneistä ole vielä sillä tavalla ottamaan vastuuta opinnoistaan, joita konstruktivistinen ja humanistinen oppimisnäkemys mahdollistaa. Konstruktivistisessa oppimisteoriassa ongelmanratkaisu ja ajattelu sekä ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita oppimisen kannalta. Uutta tietoa tarkastellaan aikaisempien tietojen pohjalta. Kognitiivisessa rakennetaan tietoa vanhan päälle. On ne omat tiedot ja taidot, joiden pohjalta lähdetään oppimaan uutta. Kokemuksellisessa oppimisteoriassa omat kokemukset ja oma aktiivinen toiminta on tärkeässä roolissa.

Oppimisteoriat menevät osittain vähän päällekkäinkin ja varmasti kaikki opettajat ottavat monesta eri teoriasta opetukseensa osia. Tässä varmasti on eroa, että minkäikäinen ja minkälainen oppilas on, että mikä passaa toiselle ei passaa toisell. Jollekin joudut olemaan se auktoriteetti, toiselle riittää, että olet tukena ja annat hänelle varmuutta.

2. Osaanko hyödyntää tuntemiani oppimisteorioita opetussuunnitelman laatimisessa?

En ole koskaan ollut opetussuunnitelmia laatimassa. Tällä hetkellä liiketalouden opetussuunnitelmat ovat muuttumassa ja uusi ops astuu voimaan syksyllä. En voi tähän siis väittää osaavani tätä hommaa, koska en ole koskaan ollut opsin tekemisessä mukana.


3. Millaisia arviointikäytänteitä on ja mihin ne teoriassa perustuvat?

Liiketalouden (merkonomi) opetussuunnitelmassa  http://www.oph.fi/download/152033_Liiketalouden_pt_2013_net.pdf kohdassa 7. käsitellään arviointia. Luin arvioinnista tuolta opetussuunnitelmasta sekä haastattelin ammatillisia opettajia Anne-Maija Leppälää ja Taija Honkalaa arvioinneista.

Eli ammatillisessa koulutuksessa on arvioinnit tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opetussuunnitelmissa määritellään, että mitkä kriteerit pitää täyttyä, että saa kyseiset arvosanat.

Ammatillisessa koulussa on tavallisia kokeita ja kokeiden lisäksi näyttöjä. Näyttöarviointiin myös työpaikkaohjaaja on keskeisessä roolissa arvioinnista päättäessä, koska hänhän parhaiten tietää siitä miten opiskelija siellä työssä suoriutuu.

Joistakin kursseista ei välttämättä saa numeroa ollenkaan, vaan osan kursseista voi suorittaa vain hyväksytyksi. Eli silloin arvioidaan asia joko hyväksyttynä tai hylättynä.

4. Millainen on ohjausosaamiseni ammatillisen opettajan kannalta ja millaista ohjausosaamista tarvitaan?

En ole ohjannut liiketalouden puolelta vielä ketään ammatillisen opettajan näkökulma liiketalouden puolelta ei ole kovin vahva tällöin. Kumminkin olen ohjannut ihmisiä nuorista aikuisiin pesäpallon parissa. Koen, että ohjausosaamisen hallitsen hyvin. Opettajan, olipa kyse sitten mistä tahansa, tarvitsee olla kokoajan tuntosarvet pystyssä. Opettajan/ohjaajan pitää osata kohdella opiskelijoita eri tavoin: joku tarvitsee jämäkkää otetta toinen vain hieman ohjausta. Oppilaillakin on jokaisella omanlaiset taidot ja tiedot takana samoin heidän aikaisemmat oppimiskokemukset vaikuttavat oppimiseensa. Opettajan tulee kohdella opiskelijoita ihmisinä. Opettajan pitää olla ohjaaja, tuki, turva, auktoriteetti, kuuntelija, neuvoja, apuri, eteenpäin potkiva ja kannustaja. Hänen pitää ymmärtää erilaiset oppijat ja erilaiset ihmiset. Opettaja on se, jolta neuvoa kysytään ja, johon turvaudutaan, kun oppi ei mene perille. Noin 10 vuoden opettajakokemus peruskoulun puolelta on tuonut minulle kyllä ohjausosaamista. Näyttöjä en ole arvioinut, mutta olen ollut mukana näytöissä, kun koulunkäyntiavustaja on ollut näytössä meidän koululla. Ohjausosaaminen näyttöihin varmasti tulee, sitten kun se ensimmäinen näyttö tulee. Taija Honkalan kanssa kävimme näyttökriteereitä läpi, kun kävin häntä haastattelemassa arvioinneista.

Esimerkiksi asiakaspalvelussa tarvitaan monenlaisia kohtaamistaitoja, varmasti osaan oppilaita ohjata hyviksi asiakaspalvelijoiksi. Minulla on työkokemusta asiakaspalvelusta ja esimerkiksi MLL:n paikallisosaston puheenjohtajana joudun kokoajan olemaan asiakaspalvelussa tavallaan.

Minun tehtävänäni ammatillisena opettajana on opettaa asiat teoriassa, joita hän sitten voi käytännössä näytöissä näyttää.

5. Mikä on keskeistä arvoioinnin järjestämisessä alallani?

Keskeistä on se, että noudattaa opetussuunnitelmaa ja kriteereitä, että ihan sama missä oppilaitoksessa on opiskellut, ovat samalla viivalla. Tarkoitan siis sitä, että samoilla perusteilla saa kolmosen tai kakkosen joka puolella maata. Arviointikriteerit on määritelty ja niitä tulee noudattaa.

Loppupohdinta

Siitä, kun olen valmistunut tradenomiksi on nyt 10 vuotta. Hallitsen perusasiat hyvin liiketalouden alalta. Toki, jos alan opettaa esimerkiksi yrittäjyyttä, ehdottomasti pitää kyllä perehtyä yrittämiseen enemmän, mutta mielestäni se on sama asia, että uuden edessä on perehdyttävä tai ainakin päivitettävä tietoja. Tai vaikka olisit opettanut 20 vuotta jo tiettyä ainetta, niin pakko on kumminkin kouluttautua ja pidettävä itsensä ajan tasalla.

 Mielestäni tärkeää on tuntea opetussuunnitelma omalta alaltasi, sehän ohjaa koko sinun opetustasi.



OSAAMISEN OSOITTAMINEN

Olen valmistunut vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, suuntauduin markkinointiin ja viestintään. Tämä on jo osoitus osaamisesta liiketalouden puolelta.

Tunnen erilaisia oppimisstrategioita sekä oppimismenetelmiä:

 http://www.uef.fi/fi/aducate/keskeisimmat-kasitteet
http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/