26.9. Pitkästä aikaa lähipäivällä/ MO-tehtävä

Omalta osaltani olikin ensimmäinen syksyn lähipäivä Oulussa, tuttuja naamojahan siellä onneksi oli. Minulla ja Merillä oli mo-tehtävä, joka koski palautetta. Siinä oli tärkeimmät kohdat input/output-videosta, tässäpä linkki videoon http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/. Meri oli lisäksi haastatellut PPSHP:n edustajaa heidän tavastaan kerätä palautetta ja miten sitä hyödynnetään. Sitten pareittain oppijamme saivat keskustella palautteesta, jonka jälkeen kävimme yhdessä vielä kootusti läpi, ja sanoisinpa, että saimme hyvät keskustelut aikaan. Ihmettelin sitä, ettei minua jännittänyt yhtään, vaikka kesän lähipäivinä mo-tehtävän pito tuntui jo aiheuttavan perhosia vatsaan. Lopuksi kävimme kaksi esimerkkicasea läpi. Aikataulussa ei ihan pysytty, josta saatiin palautetta. Muuten muilta opiskelijoilta saamamme palaute olikin aika positiivista.

Sen jälkeen Tomi Guttorm (Oamk:n tki-päällikkö) tuli avaamaan meille tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Itselle nämä on ollut jotenkin kaukasia termejä, en ole niihin aiemmin tutustunut. Täytyy kyllä sanoa, että tämä kyllä avasi minulle hyvin käsitteet. Ne kaikkihan liittyvät toisiinsa, ja voisin jopa väittää, että mikään noista ei voisi olla yksinään, tarvitsevat toisiaan ainakin, jos aiotaan niistä hyötyä. Sannalta tuli tosi hyvä pointti, että kun niin paljon pyritään kokoajan kehittymään, niin olisko hyvä välillä pysähtyä ja saada enemmän tutkimustuloksia, ettei aina vain tarvitsisi kehittyä kehittymisen ilosta.

Sitten kuulimme oppisopimuksesta aika pitkän pätkän . Opiskelijatoverimme olisi ehkä voinut tiivistää enemmän, jottei olisi niin pitkäksi mennyt ja tietenkin olisi jotenkin voinut yrittää saada enemmän oppilaita mukaan keskusteluihin, aktivoimaan meitä.

Sitten Tiiu näytti meille padlet-työkalua, jonka jopa osasin luoda :)! VUHUU!!! Sitten kävimme Innomyllyssä ja metsästysmajassa kuulimme kolme Tiiun tarinaa innovaatioista, tietenkin Unkarin matka jäi mieleen. Ihailen kyllä tuutorimme Tiiun kykyä saada opetukseen väriä ja iloa. Tämä HOPE-ryhmä, jossa minäkin opiskelen on siis OAMK:n yksi innovaatio. Sitten myös e-ape on yksi sellainen. Hope laajentuu syksyllä, Tiiu tutkii tällä hetkellä kaikkea sanomaamme ja palautetta sekä yrittää tehdä ehkä hopesta vähän vähemmän raskaan. Tämän jälkeen minä lähdinkin kotiin.

Mukava oli nähdä opiskelutovereita ja tuutoreita. Kun ennen koulun alku juttelin toisten kanssa, meinasi taas se sama ahdistus nousta pintaan, joka oli kesän lähipäivinä....Osaanko, pystynkö tähän? Kamalana on töitä tietokoneen kanssa, pitää tehdä haastattelua ja pitää movie makerille osata ediotoida ja sellaista. Tämähän aiheuttaa minulle heti hirvittävän vastareaktion, että MIKSI tämä teknologiaosaaminen on siis suuressa roolissa. Pienen paniikin jälkeen jo rauhoituin, ja movie makerkin on jo ladattu koneelle. Muuten nyt, kun lähipäiviin en niin paljon osallistu, niin yritän osoittaa osaamistani täällä blogissa. Palaan siis jonkun ajan kuluttua työelämäosaamiseen ja työyhteisöosaamiseen.

Tässäpä omaa osuuttani mo-tehtävästä, vaikka ihan hirveltä näyttääkin :) Ja aika paljon toistan kyllä sanaa niinku niinku :)

Ja tässäpä mun padlet-seinä http://padlet.com/niina_tiitto1/ddu9vw176m4z

Omaa pohdintaa itsearvioinnista

Huh huh, nyt se on tehty nimittäin se itsearviointi. Vielä odottelen pari dokumenttia, jotka toivottavasti osoittavat osaamistani, niin se on siinä. Omalta osaltani olen siis sen suorittanut.

Jos minulle olisi ensimmäisten lähipäivien jälkeen sanottu, että saan itsearvioinnin tehtyä, olisin varmasti nauranut päin naamaa. Sen verran vaikealta se kuulosti ja todella vaikea oli minun hahmottaa aluksi, että mistä on kysymys. Onneksi Tiiun kanssa juttelu viimeisenä etäpäivänä valotti minun tekemistä.

Luulen, että moni opiskelukaveri on arvioinut itseään jo kesällä. Itsellänihän kaikki jää yleensä viime tippaan, jotenkin sadistisella tavalla saan itsestäni parhaimman irti pienessä paineessa, vaikka vihaankin sitä kiireen tuntua ja sitä painetta ;). Selvät rajat, jolloin pitää olla valmista, sopivat minulle hyvin. Yleensä deadlinet pitävät kohdallani.

Itsearviointi eli itsereflektointi olikin ihan kivaa ja mielekästä. Näinkin lyhyillä hermoilla, jotka minulla ovat, vain pari kertaa meinasi hermot katketa ja hermoromahdus ei ollut kaukana. Jotenkin kumminkin aina taistelin eteenpäin.

Toivon, että ongelmaksi ei muodostu opettajatyökokemukseni yläkoulun puolelta. En todellakaan näe eroa vaikkapa 9.-luokkalaisten tyttöjen ja ensimmäistä vuotta toisella asteella olevien poikine välillä. Samalla lailla pitää osata olla oppilaiden hermoilla ja ajan rattailla tuntosarvet pystyssä. Pitää osata myös eriyttää ja ottaa huomioon erilaiset oppijat.

Kumminkin otin pariin kohtaan dokumenttia omasta ohjaamisesta pesäpallon avulla, jossa on nimenomaan ollut aikuisia mukana. Minua arvioivat kasvatustieteiden maisterit Jaana Ojaniemi, Hanna Kippola ja Sanna-Maria Arovainio. Jaana on seuramme, Pesä-Kiilojen, puheenjohtaja, Sanna-Maria oli naisjoukkueen kapteeni ja Hanna oli johtava pelaaja joukkueessamme. Halusin näin ollen tuoda myös sitä aikuisten maailman toimimistani pesäpallon avulla.

No syksy menee itsellä töitä tehdessä ja koulu on varmasti monien syiden takia vähän jäissä, ainakin läsnäoloni lähipäivillä. Omaa mo-tehtävää odottaessa ja jännittäessä :) Olen muuten aivan jäätävä jännitäjä, että saa nähdä selviänkö siitä pyörtymättä. Myös tuutoreiden puheille yritän päästä syyskuun lopussa.

Eli siis seuraavaksi koulunkäynnissäni perehdyn mo-tehtävään, johon ihana parini Meri, on jo perehtynyt ja hahmottanut sitä minullekin. Nyt on siis minun vuoroni tehdä jotain :)

Oikein ihanaa syksyä kaikille! Tsempataan toisia ja ollaan ihanía ihmisiä :)!

Linkitänpä teille nyt vielä Cheekkiä tänne loppuun, kun aion vähän flexata muutaman päivän! Olipahan muuten huikea stadionkeikka, olin siis paikalla ;)

Jippikaijee, mä valaistuin!

No niin keskviikkoaamuna taas klo 7 auton nokka kohti Oulua toivoen, että jospa nyt jotain ymmärätisin mitä voisin alkavalla kesälomalla tehdä koulun eteen. Musiikkia isolla, välillä nauraen Suomipopin aamutiimille ja hyvän biisin soidessa myös saa laulaa ilman, että kukaan kieltää ;)

Ensimmäisenä saimme parin kanssa mietittäväksi mitä ovat opetus-ja oppimisteot. Merin kanssa olimme parit ja tää oli kyllä aika iisi ja löysimme myös hyvän linkin, jossa asia on sanottu varsin selvästi https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppimisen-tukeminen/opetus-ja-oppimisteot. Ja kyllä asia mielestäni on niin, että vaikka opetusteko olisi hyvä, mutta jos oppilaan motivaatio ja halukkuus oppia asiaa puuttuu, ei voi tapahtua oppimistekoakaan. Mutta oppimisteko voi tapahtua, vaikka opetusteko olisi huono. Oppija saattaa itse olla niin motivoitunut oppimaan, että selvittää ja oppii asiaan, vaikka opetusteko olisi huono.

Sen jälkeen meillä oli sanaselityspeli eri käsitteistä ryhmässä. Meidän Kuu-ryhmästä oli kolme pois joten mä menin sitten Pekan, Hannun ja Jarnon kanssa. Osa käsitteistä oli minulle outoja, mutta onneksi niitä pystyi selittämään pilkkoen ne osiin. Kilpailuvietti nousi kyllä taas itsellä esiin, minut tuntevat tietävät, että haluan aina voittaa nämä. Yritin kyllä piilottaa tätä taipumusta, mutta kun kaikki laput oli selitetty, suustani pääsi äänekäs JEEE :) Harmi vaan, että meillä olikin vain 23 käsitettä ja toisellä ryhmällä oli 28. Eli ei kumminkaan voitettu, vaikka saatiin kaikki selitettyä, no onneksi tämä tappio ei jäänyt kirvelemään ;)

Tiiu antoi meille ohjeita oppimiskäsityskirjoitelmaan. Onneksi saatiin hyvät taustat, että mitä siinä pitää olla. Ilman ohjeita olisin sen kyllä kirjoittanut pelkästään mutu-tuntumalla. Mutta nyt mulla on hyvä linkki http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/, josta saa kyllä tukea.

Sitten aloitimme omissa ryhmissämme miettimään oman osaamisen tunnistamista. Ja tämä on just ollut mulle se todella vaikea asia, koska en oo ymmärtänyt, että miten sen tunnistaa ja osoittaa. Tämä on mua ärsyttänyt tosi paljon, kun mun aivot eivät ole hoksanneet ja oon ajatellut, että en pääse kesällä ollenkaan opinnoissani eteenpäin, koska en voi mitään tehdä, koska en ole ymmärtänyt sitä, että mitä minun pitäisi tehdä.

Me saimme Merin kanssa mietittäväksi, että millä lailla voi tunnistaa omaa osaamista sen kannalta, että osaako luoda monipuolisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimista edistäviä ja opiskelijaa motivoivia ajanmukaisia oppimisympärisöjä. Tietenkin ihan ensin pitää tietää mikä on oppimisympäristö :) Saatiin seitsemän hyvää kohtaa. Kaikilla ryhmillä oli omat osaamisen tunnistamisen ryhmät ja tämä kyllä aukaisi mun silmät ja ehkäpä jopa kuului KLIK mun aivoista. Mulla on tapana ajatella asioista aina monimutkaisesti, no nyt kaikkien ryhmien eri osaamisen liittyvät kysymykset ovat optimassa ja todellakin helpottaa. Nyt voin eri osa-alueisiin lukea ne kysymykset, että osaanko vai en ja otan selvää, jos en jotain  vielä osaa. Siis todellakin helpotti ja suuresti. Sitten Tiiulta vielä pari lisäkysymystä ja mun elämä helpottui :) Eli nyt hoksasin, että mitä mun pitää tehdä. Eri asia on sitten se, että osaanko niitä asioita, mutta nyt ainakin teoriassa tiedän, että mitä mun pitää tehdä. JEEEE, tätä valaistumista oon odottanut. Eihän siihen mennyt kuin se kolme viikkoa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

El tosi hyvillä mielin kesälomalla. Kesällä alan sitten sitä omaa osaamista tunnistaa tai ainakin yritän. Oikein mukavaa kesää kaikille!

Lakia päähän

Maanantaina meille piti lakipäivän Maarit Junkkari OAMK:sta. Hän on lehtori ja varatuomari. Meillä oli muutama case, joita katsottiin yhdessä parin kanssa ja mun parina oli Sanna. Hyvin me Sannan kanssa suoriuduttiin.

Tutkittiin sitten nettisivuja www.finlex.fi ja www.operight.fi. Tuossa operightin sivulla olikin hyvin tietoa tekijänoikeuksista joten suosittelen kyllä kaikille opeille sen selaamista

Lakijutuissa monella olikin paljon kokemusta tai lähinnä oli sellaisia tapausesimerkkejä. Sitten niitä mietitiin, että mikä ois ollut oikea tapa toimia ja onko sitä. Monesti jotkut tilanteet tulevat niin nopeasti, esimerkiksi uhkaava tilanne luokasse, että ei ole kauan aikaa reagoida ja ehtiikö siinä muka oikeasti ajattelemaan, jos on ihan tosi kamala uhka, että miten tämä menee OIKEIN lain kannalta? Kumminkin muita pitää suojella. Mulle nyt tästä päivästä ei kovin paljon uutta tietoa tullut, oon kumminkin ne pääsäännöt tiennyt, että milloin saa katsoa oppilaan reppuun ja mitä saa ottaa pois oppilaalta. Mutta oikeassa elämässä, jos jotain epäselviä tilanteita tulee, niin luulen, että ensin sitä mennään rehtorille kysymään ja pyytämään lainopillisia neuvoja ja selvitellään asiaa.

Onhan nämä sillä lailla hankalia, että esimerkiksi jos joudut poistamaan jonkun luokasta jotakin keinoja käyttäen, niin missä menee raja, että onko oppilas poistettu oikein. Aina kannattaa hakea joku toinen aikuinen paikalle, jos on mahdollista.

Mä en tiedä, oonko mä vaan hirveän kriittiinen vai miten tämä aloitus vielä yskähtelee näin pahasti. Jotenkin oon vieläkin niinkuin meren aallokossa, että ei oo mitään hajua mihin päin mä lähden tätä hommaa nyt vetämään. Moni asia on vailla vastauksia. Mä oon aina ollut tunnollinen oppilas, joka tekee kaikki aikatauluihin mennessä, kunhan joku sanoo, että mitä pitää tehdä ja mihin mennessä. Nyt tämä alku on jotenkin sekavaa ollut, että en tiedä mitkä kerryttää niitä pisteitä? Riittääkö, että alan osoittamaan omaa osaamista tai tekemään esseitä? Jotenkin turhauttaa ajaa tuota väliä Hpj-Oulu-Hpj, kun pää ei yhtään kirkastu. Tai sitten mä vaan oon oikeasti tyhmä. No keskiviikkona vielä Ouluun ja sitten alkaa LOMA :)! Ja silloin teen ainakin yhden akvaariotentin ja se on just ihanaa kirjoittamista, josta nautin, mutta tiedän paljonko siitä tulee opintopisteitä ja mitä siinä pitää tehdä!

Verkko-opetusta

Torstaina meillä olikin verkko-opetusta. Oli aika mielenkiintoinen urakka siinä mielessä, että nämä tietotekniikkaan ja tekniikkaan yleensäkin liittyvät asiat eivät ole minun vahvinta alaani, mutta yllättävän hyvin selvisin. Jotain teknisiä murheita oli, mutta ne tuli koulun puolelta.

Meidät jaettiin ryhmiin ja meidän piti ryhmässä katsoa yksi video http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/ , meillä se oli Input ja output ja se koski palautteen antamista ja keräämistä. Video oli aika mielenkiintoinen ja se tuli kyllä selväksi, että oikea palautteen kerääminen ja saaminen kehittää kyllä opetusta.  Sen jälkeen mietittiin oma henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Minulla se näyttää tältä:

Eli minun mielestä minun pitää kehittää ehdottomasti ammatillista osaamista, johdonmukaisuutta, esiintymistä, omien menetelmien tarkistaminen sekä palautteen hankkiminen  ja hyödyntäminen. Myös se, että palautteesta ei saa loukkaantua, vaan se pitää nähdä mahdollisuutena kehittää omaa yhteistyötä.

Ulkopuolelle merkitsin ulkopuolelta tulevia haasteita, joita minun mielestä ovat aikatauluissa pysymnen, opetussuunnitelman noudattaminen ja yhteistyö kollegoiden kanssa. Eli tarkoitan, että on opetussuunnitelma, jota pitää noudattaa. Kollegoiden kanssa pitää pystyä yhteistyöhön, jotta tulokset ovat mahdollisimman parhaat. Sitten on tietyt aikataulut, joissa pitää pysyä.

Keskutelu meidän ryhmässä oli antoisaa ja tuli monia uusia näkökulmia esille.

Seuraavassa vaiheessa me olimme virtuaalisessa kahvipöytäkeskustelussa. Oli neljä pöytää, joissa oli eri aiheita. Yhdessä pöydässä pohdittiin oppimisympäristöä, toisessa organisaatioita kehittämistä ja yhdessä opetussuunnitelman kehittämistä ja sitä yhden pöydän aihetta en muista yhtään...APUA :)

Omasta mielestäni oppimisympäristöä miettiessä, väkisin tulee mieleen, että miten oppimisympäristöt saadaan tasavertaisiksi kaikille, koska myös ammatillisissa oppilaitoksissa on monenlaisia erilaisia oppijoita joten onko kultainen keskitien valinta kaikista paras vai pitäisikö jotenkin huomioida jokaisen omanlainen tyyli oppia sekä erilaisen vaikeuksia tuottavat asiat eli siis miten niihin pystytään reagoimaan. Myös oppimisympäristöjä voi olla monenlaisia, että missä se kaikista paras on? Varmasti monelle oppilaalle se paras oppimisympäristö on se, että saa tehdä sitten sitä käytännön työtä.

Opetussuunnitelman  kehittämisessä minulla ei ole kamalana mitään sanottavaa, koska minulla ei ole kokemusta oman alani opetussuunnitelmasta, mutta kesän aikana alankin perehtymään liiketalouden opetussuunnitelmaan.

Organisaatio ei voi mielestäni kehittyä, jos työntekijöillä ei ole yhteistyötä eikä varsinkaan hyvää sellaista. Mielestäni yhteen hiileen puhaltamalla, tulee aina parhaat tulokset. Mielestäni on ihana hyvä, että työpaikoilla porukkaa voidaan jakaa pieniin ryhmiin, joita sitten välillä sekoitellaan ja heille annetaan pieniä asioita purtavaksi ja sitten yhdessä kootaan eri ajatukset yhteen. Että monesti niissä pienemmissä ryhmissä pääsee ne vähän hiljaisempienkin mielipiteet paremmin esille.

No niin huomenna sitten Ouluun taas ajellaan kouluun :)! Välimatka on kyllä ärsyttävä, mutta eiköhän se tästä ala suttaantumaan.

Valaistumista edelleen odottaen

Moikka!

Eli tänään meillä oli ryhmän kanssa tapaaminen Tiiun ja Jannen kanssa. Itse osallistuin kotoa käsin tietokoneen välityksellä ja olihan se aika mielenkiintoista, koska sellaista en ole ikinä aikaisemmin harrastanut. Siinä meinasi rouvan (ja herrankin) hermot olla koetuksella, kun ei kuuloke ja mikrofoni ollut yhteistyössä vaan niin vaan lopulta onnistuimme saamaan yhteydet kuntoon.

Tiiu ja Janne kyselivät mietteitämme viime viikon päivien jälkeen. Omat ajatukset ovat vielä ihan yhtä sekavat kuin aiemminkin. Mitä mä en nyt ymmärrä? Ja mähän en pääse eteenpäin ennenkuin olen kokonaan asian ymmärtänyt, oon siis sen luonteinen. Ja nyt siis se ymmärtäminen tuottaa edelleen vaikeuksia näiden 20 opintopisteen vuoksi. Ammattipedagogiikka. Mitä se on? Onneksi löysin OAMK:n sivuiltahyvän opetuvideon, jossa tätä avataan :). http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/?video=16 Miten pystyn todentamaan, että osaan jotain vai osaanko sittenkään :)

Sen verran vähän kyllä aukesi kuunnellessani ryhmää, että arvelin nyt alkaa siitä meidän hillasta kirjoittamaan tänne ainakin viikottain tai siis sellaisesta yhdestä osa-alueesta. Yritän siis arvioida omaa osaamistani. Ehkä nämä asiat sitten alkavat pikkuhiljaa aueta.

Samalla tässä mietin, että teenkö jo valinnaisia opintoja tässä samalla. Olisi kiva saada asioita vähän eteenpäin kesän aikana. Ja niitä valinnaisia onkin kiva tehdä siinä mielessä, että ne tukevat sitä minun omaa oppimistyyliä kaikista parhaiten. Tällä tarkoitan niitä akvaariotenttejä, jotka vaikuttivat tosi kivoilta eli saan etukäteen lukea, pohtia ja kirjoittaa. Sen jälkeen opettaja lähettää minulle valitut kysymykset ja saan niihin vastata omien kirjoitusteni mukaan. Ai vitsitkö se onkin mukavaa :)

Janne sanoi tänään, että ei varmaan koskaan ole ollut sellaista opiskelijaa, joka sanoisi mielellään tekevänsä yksin ja kirjoittavansa esseitä, mutta ei se kaukana minusta ole, vaikka harrastustoiminnoissani ja muutenkin koen olevani ehdoton joukkuepelaaja. Miten tämä nyt tuntuukin niin vaikealta. Tällä viikolla vielä palaan blogissani niihin hillan alaosiin joten, jospa vihdoinkin koen sen valaistumiseni.

Mukavaa juhannuksen aikaa kaikille!

Day 2, lamppu syttyi ja sammui :)

Huh huh...kaksi ensimmäistä lähipäivää Oulussa takana. On meillä ihanat tutorit Tiiu ja Janne. Porukka vaikutti myös kivalta, osan kanssa tuntui pääsevän samalle aaltopituudellekin jo. Ja se on jo saavutus se :)

Pää on kyllä niin sekaisin kaikesta informaatiosta. Todellakaan en vielä tiedä, että miten nämä ammattipedagogiset opinnot suoritan. Tosi hyvä juttu on se, että ne voi jotenkin esittää, että osaa, mutta mulla ei ole hajuakaan miten mä ne todennan, koska mun työhistoria on yläkoulun puolelta eikä ammatillisessa oppilaitoksessa.

Meidän omassa Kuu-ryhmässä, johon kuuluvat mä, Meri, Taina K, Leo ja Pertti, pohdittiin arviointia ja oman osaamisen todentamisia. Tänään Tainan ansiosta mun lamppu syttyi, kun älysin, että voin haastatella yläkoulun oppilaita minun pedagogisesta osaamisesta. Innosta puhkuen kerroin ideasta Tiiulle ja Jannelle, ja mun lamppu sammui taas :). Vissiin idea ei ollutkaan hyvä, koska kyseessä ovat yläkoululaiset. Mutta väitän, että 16-vuotiaat tytöt kyllä osaisivat antaa palautetta ihan samalla tavalla kuin 17-vuotiaat pojat, jotka mun käsittääkseni hyväksyttäisiin, koska he opiskelevat ammattillisessa oppilaitoksessa. Sorry pojat, mutta tyttöjen kypsyys tuossa iässä kyllä ohittaa pojat. No niin eli asiaan, eli nyt mulla ei oo mitään ideaa enää mistään, eikä mitään hajua miten aion dokumentoida osaamista joten ARGHHHHH!

Eilen myös kuultiin MO-tehtävästä, jonka teemme Merin kanssa. Opetamme asiakaspalvelusta jotain ja näytämme erilaisia asiakaspalvelutilanteita. Meillä se on onneksi vasta 26.9.

Eli saimme tehtäväksi tehdä tällaista prosessointipäiväkirjaa, jonka tekeminen kanssa meinasi olla vaikeaa, mutta alkoi sitten luonnistua, kun sain poistettua google+-tilin. Siihenkin meinasi mennä hermot, mutta sitten alkoi luonnistua. Eli valitsin tämän blogin pitämisen nyt minun oppimisen tueksi ja prosessoinniksi.

Tänään meillä oli vielä oman alan pienryhmät, jossa olin Pekan ja Katjan kanssa. Meidän tehtävänä oli etsiä oman alan opsit ja sen arvioinnit. Pekan ehdottamana tutkimme yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja Pekka kävi edessä siitä kertomassa. Kuuntelimme myös toisten ryhmien aiheita. Olihan ne mielenkiintoisia, mutta vähän kritisoisin sitä, että jollakin tavalla en oo ihan varma irtosiko näistä arvioinneista itselle mitään. Ehkä jälkikäteen lamppu syttyy siinäkin, mutta vähän jäi vielä hämärän peittoon, että mikä tämän idea oli.

Itse olen aika perinteinen oppija eli aika lailla opin niin, että luen ja teen tehtäviä joten haastetta on luvassa, että miten tästä selviän, kun itse pitää niin paljon hoksata ja oivaltaa ja dokumentoida ja esittää ja ja ja ja :)

Jotenkin turhauttava olo on nyt, mutta huomenna naispesiksen saunailta, jospa sieltä saisi taas ideoita osaamisen näyttämiseen.

Ja mietin kauan, että pitäskö tää blogi kirjoittaa kirjakielellä, mutta tämähän on MUN blogi eli siis mun säännöt :)

Oikein mukavaa viikonloppua!

P.S. Onneksi opintosuoritteita on jo 15 opintopisteen verran, että avoimen yliopiston opinnoista on todellakin ollut hyötyä :)

Opintojen aloitus

Moikka!

Opekorkeakoulu aloitettu Oulussa, vähän sekavissa tunnelmissa. Innokkuutta kyllä on ja paljon tuli asiaa :)! Ja tämä teksti on niinkuin testiversio, että tuleeko tämä edes mihinkään, koska mitenkään nero en näiden tietoteknisten asioiden kanssa todellakaan ole ;)