Torstaina meillä olikin verkko-opetusta. Oli aika mielenkiintoinen urakka siinä mielessä, että nämä tietotekniikkaan ja tekniikkaan yleensäkin liittyvät asiat eivät ole minun vahvinta alaani, mutta yllättävän hyvin selvisin. Jotain teknisiä murheita oli, mutta ne tuli koulun puolelta.
Meidät jaettiin ryhmiin ja meidän piti ryhmässä katsoa yksi video http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/ , meillä se oli Input ja output ja se koski palautteen antamista ja keräämistä. Video oli aika mielenkiintoinen ja se tuli kyllä selväksi, että oikea palautteen kerääminen ja saaminen kehittää kyllä opetusta. Sen jälkeen mietittiin oma henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Minulla se näyttää tältä:
Eli minun mielestä minun pitää kehittää ehdottomasti ammatillista osaamista, johdonmukaisuutta, esiintymistä, omien menetelmien tarkistaminen sekä palautteen hankkiminen ja hyödyntäminen. Myös se, että palautteesta ei saa loukkaantua, vaan se pitää nähdä mahdollisuutena kehittää omaa yhteistyötä.
Ulkopuolelle merkitsin ulkopuolelta tulevia haasteita, joita minun mielestä ovat aikatauluissa pysymnen, opetussuunnitelman noudattaminen ja yhteistyö kollegoiden kanssa. Eli tarkoitan, että on opetussuunnitelma, jota pitää noudattaa. Kollegoiden kanssa pitää pystyä yhteistyöhön, jotta tulokset ovat mahdollisimman parhaat. Sitten on tietyt aikataulut, joissa pitää pysyä.
Keskutelu meidän ryhmässä oli antoisaa ja tuli monia uusia näkökulmia esille.
Seuraavassa vaiheessa me olimme virtuaalisessa kahvipöytäkeskustelussa. Oli neljä pöytää, joissa oli eri aiheita. Yhdessä pöydässä pohdittiin oppimisympäristöä, toisessa organisaatioita kehittämistä ja yhdessä opetussuunnitelman kehittämistä ja sitä yhden pöydän aihetta en muista yhtään...APUA :)
Omasta mielestäni oppimisympäristöä miettiessä, väkisin tulee mieleen, että miten oppimisympäristöt saadaan tasavertaisiksi kaikille, koska myös ammatillisissa oppilaitoksissa on monenlaisia erilaisia oppijoita joten onko kultainen keskitien valinta kaikista paras vai pitäisikö jotenkin huomioida jokaisen omanlainen tyyli oppia sekä erilaisen vaikeuksia tuottavat asiat eli siis miten niihin pystytään reagoimaan. Myös oppimisympäristöjä voi olla monenlaisia, että missä se kaikista paras on? Varmasti monelle oppilaalle se paras oppimisympäristö on se, että saa tehdä sitten sitä käytännön työtä.
Opetussuunnitelman kehittämisessä minulla ei ole kamalana mitään sanottavaa, koska minulla ei ole kokemusta oman alani opetussuunnitelmasta, mutta kesän aikana alankin perehtymään liiketalouden opetussuunnitelmaan.
Organisaatio ei voi mielestäni kehittyä, jos työntekijöillä ei ole yhteistyötä eikä varsinkaan hyvää sellaista. Mielestäni yhteen hiileen puhaltamalla, tulee aina parhaat tulokset. Mielestäni on ihana hyvä, että työpaikoilla porukkaa voidaan jakaa pieniin ryhmiin, joita sitten välillä sekoitellaan ja heille annetaan pieniä asioita purtavaksi ja sitten yhdessä kootaan eri ajatukset yhteen. Että monesti niissä pienemmissä ryhmissä pääsee ne vähän hiljaisempienkin mielipiteet paremmin esille.
No niin huomenna sitten Ouluun taas ajellaan kouluun :)! Välimatka on kyllä ärsyttävä, mutta eiköhän se tästä ala suttaantumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti