Jos minulle olisi ensimmäisten lähipäivien jälkeen sanottu, että saan itsearvioinnin tehtyä, olisin varmasti nauranut päin naamaa. Sen verran vaikealta se kuulosti ja todella vaikea oli minun hahmottaa aluksi, että mistä on kysymys. Onneksi Tiiun kanssa juttelu viimeisenä etäpäivänä valotti minun tekemistä.
Luulen, että moni opiskelukaveri on arvioinut itseään jo kesällä. Itsellänihän kaikki jää yleensä viime tippaan, jotenkin sadistisella tavalla saan itsestäni parhaimman irti pienessä paineessa, vaikka vihaankin sitä kiireen tuntua ja sitä painetta ;). Selvät rajat, jolloin pitää olla valmista, sopivat minulle hyvin. Yleensä deadlinet pitävät kohdallani.
Itsearviointi eli itsereflektointi olikin ihan kivaa ja mielekästä. Näinkin lyhyillä hermoilla, jotka minulla ovat, vain pari kertaa meinasi hermot katketa ja hermoromahdus ei ollut kaukana. Jotenkin kumminkin aina taistelin eteenpäin.
Toivon, että ongelmaksi ei muodostu opettajatyökokemukseni yläkoulun puolelta. En todellakaan näe eroa vaikkapa 9.-luokkalaisten tyttöjen ja ensimmäistä vuotta toisella asteella olevien poikine välillä. Samalla lailla pitää osata olla oppilaiden hermoilla ja ajan rattailla tuntosarvet pystyssä. Pitää osata myös eriyttää ja ottaa huomioon erilaiset oppijat.
Kumminkin otin pariin kohtaan dokumenttia omasta ohjaamisesta pesäpallon avulla, jossa on nimenomaan ollut aikuisia mukana. Minua arvioivat kasvatustieteiden maisterit Jaana Ojaniemi, Hanna Kippola ja Sanna-Maria Arovainio. Jaana on seuramme, Pesä-Kiilojen, puheenjohtaja, Sanna-Maria oli naisjoukkueen kapteeni ja Hanna oli johtava pelaaja joukkueessamme. Halusin näin ollen tuoda myös sitä aikuisten maailman toimimistani pesäpallon avulla.
No syksy menee itsellä töitä tehdessä ja koulu on varmasti monien syiden takia vähän jäissä, ainakin läsnäoloni lähipäivillä. Omaa mo-tehtävää odottaessa ja jännittäessä :) Olen muuten aivan jäätävä jännitäjä, että saa nähdä selviänkö siitä pyörtymättä. Myös tuutoreiden puheille yritän päästä syyskuun lopussa.
Eli siis seuraavaksi koulunkäynnissäni perehdyn mo-tehtävään, johon ihana parini Meri, on jo perehtynyt ja hahmottanut sitä minullekin. Nyt on siis minun vuoroni tehdä jotain :)
Oikein ihanaa syksyä kaikille! Tsempataan toisia ja ollaan ihanía ihmisiä :)!
Linkitänpä teille nyt vielä Cheekkiä tänne loppuun, kun aion vähän flexata muutaman päivän! Olipahan muuten huikea stadionkeikka, olin siis paikalla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti