Päättöseminaari

Ammattiala

Oma ammattialani on yhteiskuntatieteet, talous ja hallinto. Olen tradenomi ja valmistunut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta 2004. Olin opetusharjoittelussa Jedun Haapajärven maa- ja metsätalouden osastolla opettamassa ensimmäisen vuoden metsäpuolen opiskelijoille  yhteiskuntataitoja. Valitsin tämän oppilaitoksen sen takia, koska se on samalla paikkakunnalla kuin asun ja sain sieltä opetusharjoittelupaikan ja opetusharjoittelun ohjaajan.

Osaamistavoitteet

Osaamistavoitteet on käsitelty edellisessä blogipostauksessani yksitellen joten en niitä tähän uudestaan laita, vaan tässä linkki sivulle http://niinaopiskeleeopeksi.blogspot.fi/2015/11/opetusharjoittelun-analysointia-ja.html

Oppilaitoksen arki

Opetussuunnitelma on tärkein elementti, joka ohjaa opettamisen suunnittelua. Oppilaitoksen pettajilla oli vankka opettajakokemus, joka varmasti ohjasi oppimisen suunnittelua heillä.Tarkoitan sitä, että heillä on näppituntuma, että miten kutakin asiaa kannatti tietyille oppilasryhmille opettaa.

Oppilaitoksessa opiskelllaan ammattialaa käytännön kautta, mikä onkin mielestäni erittäin hyvä juttu. Käytännössä katsoen tämä tarkoitti sitä, että ti-to oppilaat tekivät käytännön töitä ja maanantaisen sekä perjantaisin heillä oli teoriapäivät.

Opettajat tiesivät lukujärjestyksen aina viikoksi kerrallaan, ja tämä olikin minulle uusi asia, että oli liikkuvia osia, jotka vaikuttivat aina lukujärjestykseen.

Oppilaitoksessa pyritään kehittämään ja tuottamaan bioenergiaa. Heillä on esimerkiksi traktori ja autoja, joihin käytetään bioenergiaa sekä myös koulurakennus lämpeävät osittain biokaasun avulla.

Oppimisnäkemys oppilaitoksessa on mielestäni kokemuksellsista ja humanistista suurimmaksi osaksi. Oppilas saa tehdä asioita todellisessa ympäristössä, soveltaa teoriaa käytäntöön. Oppilas saa kokemuksia ja joutuu arvioimaan itseään ja omaa oppimista. Oppilaalla on myös vastuu omasta oppimisestaan. Opettajat myös keskustelevat oppilaiden tavoitteista yhdessä oppilaan kanssa. Osittain varmasti on myös behaviorististakinkin oppimisnäkemystä esimerkiksi siinä, että on joitakin muuttvia ja turvalllisuuteen vaikuttavia asioita (moottorisahan käsittely), joihin behaviorismi sopii.

Oppilailta vaadittiin sitä, että ensinnäkin heidän piti tulla kouluun ja osallistua opetukseen. Käytännön päiviltä, jos on pois, jää hyvin nopeasti oppimisessa jalkoihin. Oppilaiden pitää itse olla aktiivisia ja itse myös huolehtia oppimisestaan. Kun metsään lähdetään 8.15, se tarkoitti sitä, että silloin piti olla paikalla.

Miten eri oppiaineiden välinen yhteistyö ja tiimiopettaminen toteutuivat oppilaitoksessa? 

Oppiaineiden välinen yhteistyö oli mielestäni sitä, että opettajahuoneessa keskusteltiin asioista ja mitä kukanenkin opettaa. Itse olin paikalla vain maanantaisin joten en tähän niin hyvin päässyt perehtymään, mutta esimerkiksi omassa aineessani pyrin huomioimaan asioita sieltä metsäpuolen maailmasta aina, kun se oli vain mahdollista. Myös puhuttiin siitä, että esimerkiksi kielissä pyritään siihen oman alan asioista opiskelemaan.

Tiimiopettajuutta on sillä tavalla, että osa luokasta on jaettu pienempiin ryhmiin, joita sitten opettajat vuorotellen opettavat. Mutta sellaista en havainnut, että esimerkiksi äidinkieltä opetettaisiin metsässä ammattiopinnoissa. Tarkoitan siis sitä, että tunneilla ei yhtäaikaa ollut kahta opettajaa, mutta tietyille ryhmille saattoi olla kaksi eri opettajaa eri aikoina.

Havaintojasi oppilaitoksen oppimisympäristöistä? 

Tosi paljon vietiin oppimisympäristöjä todellisiin ympäristöihin eli metsään ja navetttaan. Itse opetin fyysisesti koululla, mutta käytin nettiä osittain oppimisympäristönä. Myös yhtenä työkaluna oli socrative.

Havaintojasi monikulttuurisuudesta? 

Oppilaiton on monikulttuurinen, maahanmuuttajia on lähes joka ryhmässä. Harmikseni juuri oma opetusharjoitteluryhmäni oli sellainen, että siinä ei ollut yhtään maahanmuuttajaopiskelijaa, mutta eräällä tunnilla liiketalouden puolelta kävi kaksi ulkomaalaistaustaista oppilasta kertomassa opiskeluistaan Suomessa. Opetusharjoitteluohjaajani on myös kv-koordinaattori oppilaitoksessaan.

Miten opettajat tukivat ja rohkaisivat oppijoita?

Jos joku oppilas oli pois, opettajat herkästi selvittivät asiaa, että minkä takia poissaoloja oli. Oppilaita pyritään tukemaan koulunkäynnissään ja siinä, että he tulevat kouluun ja osallistuvat opetukseen. Oppilaita rohkaistiin käytännön töihin. Joskus asiat sanottiin niinkuin ne olivat esimerkiksi, jos poissaoloja kertyi, kerrottiin oppilaalle, että mitä se tarkoittaa opintojen kannalta. Yleensäkin oppilaiden ja opettajien välillä vaikuttivat olevan hyvin mutkatottamat ja rennot välit.

Havaintoja erityispedagogiikasta?

Eritysipedagogiikkaa en havainnut kovin paljon lukuunottamatta luki- ja kirjoittamisvaikeuksia.

Näkyikö oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa yhteiskuntavastuu ja kasvatus yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi?

Kyllä useita kertoja varsinkin omillakin tunneilla asia tuli esille. Myös sitä, että jos joku lintsasti koulusta, yhteiskunnallinen merkitys tuotiin esille. Onko oikein, että verovaroin maksetussa opiskelussa joku saa lintsata? Onko oikein, että työpaikalla joku saa lintsata?

Miten oppilaitoksen toiminnassa näkyi eettisyyskasvatus? 

Oppilaita ohjattiin ajattelemaan eettisesti asioita. Omillakin tunneilla usein keskustelimme asioista, että mikä on oikein ja mikä on väärin ja kenen kannalta. Pakolaisasia nousi omilla tunneilla joka kerta esille, ja pyrin heitä ohjaamaan siihen ajatteluun, että miltä tuntuu lähteä omasta maastaan ja kodistaan pakoon.

Kotieläimiä kohdellaan hyvin oppilaitoksessa ja siihen myös oppilaat ohjataan. Metsänhoitoja noudatetaan ja luonnonlakeja kuunnellaan.

Näkyivätkö kestävän kehityksen ja ympäristövastuun periaatteet oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa?

Kuten jo useaan otteeseen on tullut esille, että bioenergian kehittäminen on koululla tärkeässä roolissa joten tämähän on sekä kestävää kehitystä että ympäristövastuuta. Oppilaitoksessa kierrätetään sekä esimerkiksi sammutetaan valot aina, kun luokassa ei olla. Itse pyrin siihen, että jos annoin tuloisteita, ne olivat kaksipuolisia.

Arvioi ydinsuunnitelman merkitystä opettajan työkaluna.

Ydinsuunnitelma oli hyvä siinä mielessä, että siihen oli jäsennetty asiat, että mitä opetan ja miten. Toisaalta pelkkä havainnointi etukäteen ei riittänyt tai vastannut sitä, että miten ne omat tunnit lopulta tulevat menemään. Tarkoitan sitä, että minun ja oppilaiden välinen opetustyyli ja -menetelmät saattavat poiketa niin paljon opettajasta, jonka tunteja on käynyt seuraamassa, että ne havainnot eivät välttämättä toimi omassa  opettuksessa. Olen sitä mieltä, niinkuin moni muukin opettaja, että vasta siinä tunnilla huomaa, että toimiiko jokin opetusmenetelmä vai ei. Pitää opettajalla olla varasuunnitelma ja rohkeutta muuttaa opetusmenetelmiä lennossa, jos tilanne sitä vaatii. Itselle kävi esimerkiksi niin, että käytin PADLET-työkalua eräällä tunnilla, mutta lopulta sinne seinälle alkoi tulla vaan asioita, jotka eivät liittyneet millään tavalla asiaan, niin havaitsin, että PADLET ei ollut hyvä työkalu ja opetusmenetelmä kyseiseen asiaan.


Pääsitkö opetuksessasi niihin tavoitteisiin joita toit esiin ydinsuunnitelmassasi? 

Pääsin kyllä lukuunottamatta TOP-jaksoja ja näyttöjä. Nämäkin onneksi järjestyivät liiketalouden puolelta, että oli mahdollisuus mennä mukaan TOP-paikkoihin mukaan. Pääsen myös vielä arviointikeskusteluun ja ammatillisessa oppilaitoksissa kiertävä Road Show tulee Haapajärvelle 16.11., johon menen mukaan. Sain oppilaat mukaan keskusteluihin ja opettaminen ja oppiminen tapahtui vuorovaikutuksessa.


Miten hyvin pystyit toteuttamaan ydinsuunnitelmassa mainitut sisällöt ja menetelmät?

Ydinsuunnitelmassa mainitut sisällöt ohjasivat opettamistani koko kurssin ajan. Menetelmätkin pääsääntöisesti olivat samat, joita ydinsuunnitelmassani olin maininnut. Joitakin menetelmiä jouduin muuttamaan, mutta en kokenut sitä ollenkaan vaikeaksi asiaksi. Olin varautunut jokaiselle tunnille varasuunnitelmilla joten mikään ei tullut siinä mielessä yllätyksenä.

Kokemuksesi opettajayhteisön jäsenenä olemisesta. Olitko tasavertainen opettaja opettajien joukossa?

Koin olevani tasavertainen opettaja toisten joukossa ihan täysin. Opettajayhteisön jäsenennä oli oikein mukava olla.

Millaista ohjausta sait ohjaavalta opettajalta? 

Keskustelimme yleensäkin opettamisesta oppilaitoksesta, opetussuunnitelmasta ja miten asiat käytännössä tapahtuu. Ohjaava opettaja antoi neuvoja, jos tarvitsin. Meidän opetustyylimme erosivat mielestäni siinä, että itse halusin ottaa oppilaat mukaan ja kuulla oppilaiden mielipiteitä ja keskusteluja, ohjaava opettaja oli perinteisempi.

Mitä ohjaukseen ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asioita jäit kaipaamaan?

En muuta kuin näyttöön liittyvää arviointia ja sitä prosessin hallintaa. Tämä kumminkin onnisui liiketalouden puolella.

Oman alan pedagoginen osaaminen

Opin suunnittelmaan, toteuttamaan ja arvioimaan oman alani opetusta. Omaa substanssialaani en kumminkaan ihan täysin luottanut, vaan piti moni asia varmistaa ja opetella itse ennenkuin uskalsin opettaa. Opin opiskelujeni aikana opetellut lukemaan sanomalehtiä, katsomaan uutisia ja seuraamaan yhteiskunnallisia asioita ihan eri kantilta. Nyt ymmärrän, että kaikki liittyvät omaan substanssialaani. Löysin opetusharjoittelussani hyvät pedagogiset keinot, joilla sain oppimista tapahtumaan.


Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

Olen aina pitänyt itseäni yhteistyökykyisenä ja vuorovaikutustaitojani hyvinä, pidän edelleenkin. Työelämän ja oppilaitoksen väliset yhteistyö ja vuorovaikutus tuli siinä mielessä yllätyksenä minulle, että se on niin suuri osa opettajan työtä. Tähän asiaan en varsinaisesti päässyt perehtymään suoraan omassa kurssissani, mutta muuten asia tuli jokapäiväisesti oppilaitoksessa esille. Ja itse pääsin liiketalouden puolella mukaan työelämän, opiskelijan ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön.

Työelämäosaaminen

Ymmärrän sen, että työelämäosaaminen ja työelämä ovat oleellisena osana omaa ammattialaani. Tässä olen vielä noviisi, koska en ole päässyt kuin kerran top-paikkaan ja näin ollen se käytännön osaaminen puuttuu, vaikka nyt teoriassa tiedän miten asiat tapahtuvat ja miten ne linkittyvät toisiinsa.

Kehittämisosaaminen

TKI-toiminta on tärkeässä roolissa ammatillisella puolella. Pyrin itse kehittymään koko ajan opettajana, otan asioista selvää sekä seuraan omaa alaani. Oppilaitoksissa erilaiset projektit, hankkeet ja asioiden kehittäminen ovat tärkeässä roolissa oppilaidenkin oppimisen kannalta.

LOPPUPOHDINTAA 

Ammtillinen opettaja joutuu varmastikin enemmän vielä työelämän kanssa yhteistyöhön, jos oppilaat ovat enenevissä määrin työelämässä oppimassa. Myös ajatuksia herättävää on se, että mitä oppilaiden joidenkin aineiden hyväksiluku tarkoittaa siinä mielessä, että jääkö osa oppilaista luokan ulkopuolelle, jos hyväksilukuja eri oppiaineisiin on paljon ja mitä oppilaat tekevät silloin, maleksivat koululla vai kotona.

Oppimisympäristöt ovat ainakin nyt menossa enemmän työelämään, mikä on siinä mielessä hyvä juttu, että asiat opitaan käytännössä. Olen kumminkin sitä mieltä, että olisi hyvä opiskella asioita myös koululla, eikä liikaa siirtää vastuuta oppimisesta työpaikoille. Mielestäni kumminkin opettajien tehtävä olisi enemmän opettaa ja ohjata oppilaita oppimaan, miten se voi olla niin, että nykytrendi siirtää vastuuta oppimisesta työpaikoille. Onko niin, että ammatillisella opettajalla pitää olla hyvä auto, että pääsee kiertämään työpaikoille ;)?

Opettajalla on enemmän ja enemmän ohjaaja, antaa tukea ja kannustaa oppilaita oppimiseen. Kumminkin opettaja on ammatillisella puolella se, jota kuunnellaan ja, johon luotetaan, että hän osaa asiansa. Opettajan pitää myös osata olla tuntosarvet pystyssä, koska ongelmia oman elämän hallinnassa on ja osa oppilaista voi olla syrjäytmisvaarassa. Opettaja varmasti joutuu opettamaan koko ajan enemmän käytännössä ja ammatillisella puolella todennäköisesti tulee tiimiopettajuus lisäntymään ja yhteistyöhön pyritään enemmän toisten oppiaineiden kanssa.