Opetusharjoittelu on nyt ohi, arvioinnit annettu ja palautteet kerätty.
Lähden kertomaan opetusharjoittelustani osaamistavoitteiden mukaan.
1. Oman substanssialan pedagoginen osaaminen
a) Opettajaopiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi oppismisprosessia opetussuunnitelman mukaisesti.
Toisella asteella opetussuunnitelmat muuttuivat 1.8. Sain opetussuunnitelman loppukeväästä 2015 itselleni, sen perusteella lähdin tunteja suunnittelemaan. Kurssin nimi oli yhteiskuntataidot. Opetussuunnitelma oli tosi mielenkiintoinen ja uskoin, että saan tehtyä mielenkiintoiset ja keskustelua herättävät tunnit, ja onnistuin kyllä. Itse jouduin ottamaan paljon asioita selville, vaikka ammattikorkeakoulututkinnossani oli asioita käsitelty. Epävarmuutta oli kumminkin omissa tiedoissani, joten todella paljon jouduin selvittämään ja opiskelemaan asioita itse ennenkuin niitä uskalsin alkaa opettamaan. Mielestäni tämä yhteiskuntataidot kurssi sisälsi paljon myös yleissivistävää tietoa.
Etukäteistietona oli, että ei kannata kirjoituttaa opiskelijoilla kovin paljon, toisaalta myös meidän opinnoissa oli paljon painotettu sitä, että oppiminen perustuu vuorovaikutukseen. Tämä opetusmenetelmä ohjasi opetusharjoitteluani, ja sitä oli maustettu erilaisilla tehtävillä, videoilla ja peleillä.
Opetusharjoitteluani toteutin opsin mukaan ja opetussuunnitelmassa oli myös selkeät arviointikriteerit, jotka vaadittiin tiettyyn arvosanaan. Itse kumminkin, myös toisten opettajien kanssa keskusteltuani asiasta, painotin arvioinnissa tuntityöskentelyä, aktiivista otetta sekä osallistumista keskusteluihin. Toisaalta olisi tehnyt mieli noudattaa uutta trendiä ja jättää kokonaan koe tekemättä, mutta sitä en kumminkaan uskaltanut tehdä.
b) Opettajaopiskelija hyödyntää tarkoituksenmukaisia opetus-ja ohjausmenetelmiä erilaiset oppilaat huomioiden
Etukäteen tiedossa oli, että ei kannata muistiinpanoja kirjoituttaa kovin paljon joten tätä noudatin, että asioista keskustelimme, videoita, pelejä eri tehtäviä. Pyrin siihen, että luki-ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivät eivät joutuisi kohtuuttoman paineen alle. Myös tehtävissä oli oppilailla aina videomahdollisuus, jota he eivät kyllä käyttäneet hyväksi. Tätä mietin jälkikäteen, että olisi vain pitänyt määrätä, että osa videoi tehtävänsä.
c) Opettajaopiskelija ohjaa opiskelijoiden ammatillista kasvua
Oppilaani olivat metsäalan opiskelijoita, eli eri puolelta kuin minä, mutta monen yhteiskunnalliseen asiaan otin esimerkkejä metsäpuoleen. Esimerkiksi erilaisia yhteiskunnallisia tukia, joita metsänomistajat voivat saada, miten valtio tukee ja mitä myös metsänomistajien velvollisuuksia. Oman alaan liittyvää ammatillista kasvua pyrin heille antamaan, että ymmärtävät oikeasti merkityksen, että he pystyvät vaikuttamaan asioihin, että kannattaa toimia eikä hiljaa vain murista itsekseen asioista.
2. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
a) Opettajaopiskelija toimii tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa tilanteen edellyttämällä tavalla
Toimin kyllä tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa tilanteen edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi oppilaat saattoivat huumorilla ja vitsimielessä sanoa jonkun asian, johon pyrin heiltä kysymään asiaan liittyvän kysymyksen. Jos luokassa on vain 13 poikaopiskelijaa, niin kyllä opettajan pitää pystyä olemaan huumorintajuinen ja pyrkiä kertomaan asioista sieltä maailmasta, joka on heitä lähellä. Se, että jos olisin heti alusta asti ollut huumorintajuton tiukkapipo, olisimme ajautuneet hyvin kauaksi vuorovaikutuksesta, joka tuotti nyt kyllä hedelmää.
b) Opettajaopiskelija toimii yhteistyössä työyhteisön ja työelämän toimijoiden kanssa tavoitteiden suuntaisesti
Mielestäni minun vahvaa aluetta on tiimityöskentely ja osaan toimia yhteistyötä kohottavalla tavalla. Otin osaa opettajahuoneeseen keskusteluihin ja kyselin sekä keskustelin toisten työyhteisön jäsenten kanssa. Työelämän toimijoita ei varsinaisesti tässä opetusharjoittelussa tullut, mutta olin työssäoppimispaikassa liiketalouden puolen opettajan mukana. Eli tutustuin työssäoppimisprosessiin ja menen vielä arviontikeskusteluun mukaan.
3. Työelämäosaaminen
a) Opettajaopiskelija toimii opiskelijoiden ja oppilaitoksen turvallisuuden huomioiden ja turvallisuutta edistäen.
Tutustuin turvallisuuskansioon, selvitin hätäpoistumistien, kokoontumispaikan sekä pidin puhelinta mukana, jos jokin ulkopuolelta tuleva uhka olisi tullut.
b) Opettajaopiskelija kuvaa ammatillisen opettajan verkostotoimintaa oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella.
Ammatillisella opettajalla on paljon verkostotoimintaa oppilaitoksen ulkopuolella. Hyvä esimerkki ovat nämä top-jaksot, jolloin opettaja kiertää oppilaan top-paikoissa ja keskustelee asioista oppilaan ja työelämän edustajien kanssa. Monesti työelämän edustajat ovat yhteydessä suoraan opettajiin, jos työelämän edustajat tarvitsevat jotain esimerkiksi se voi olla jokin kyselyn teettäminen ja analysointi, harjoittelijoita tai projekteja. Oppilaitoksen sisällä opettajilla voi olla paljon keskenään erilaisia hankkeita tai kehittämistehtäviä.
c) Opettajaopiskelija hyödyntää työelämätuntemustaan oppimisprosessin ohjaamisessa.
Minulla, kun oli yhteiskuntataidot, tottakai oma työelämätuntemus ohjasi oppimisprosessia siinä mielessä, että kun työpaikoista oli puhe, kerroin mitä taitoja työelämässä arvostetaan. Mitkä ovat niitä hyviä tapoja työelämässä, joita todennäköisesti arvostetaan kollegoiden ja pomojen keskuudessa.
4. Kehittämisosaaminen
a) Opettajaopiskelija kuvaa oppilaitoksen tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopistealueet.
Bioenergian kehittäminen on tämän oppilaitoksen painopistealuetta. Bio- ja puukaasuprosessit sekä näiden kehittäminen on tämän oppilaitoksen painopisteenä. Centrian kanssa heillä on bioenergiastudio, joka kokoaa eri yksiköt yhteen. www.bioenergiastudio.fi
b) Opettajaopiskelija reflektoi omaa toimintaansa ammatillisen opettajan tehtävissä.
Suoriuduin ammatillisena opettajana mielestäni hyvin. Tässä opetusharjoittelussa ei ollut näyttöjä, joihin olisin halunnut tutustua joten otin itse yhteyttä liiketalouden puolelle, jotta pääsin tutustumaan tähän prosessiin. Olen ollut nyt mukana erään oppilaan työssäoppimispaikassa ja menen vielä hänen arviointikeskusteluun. Tämä prosessi oli minulle aivan outoa opintojeni alkuvaiheessa, mutta asioista ottaessani selvää, tämä muuttuu koko ajan selkeämmäksi.
Osasin huomioida erilaiset oppilaat ja löysin ne opetusmenetelmät, jotka sopivat tälle ryhmälle. Ryhmä oli suurimmaksi osaksi aktiivinen, otti hyvin osaa keskusteluihin ja jopa tuntui, että he odottivat tuntejani. Pystyimme hyvään vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa.
Itse olen sitä opiskelijaikää, että meille on opetettu kaikki oikeastaan muistiinpanojen ja tehtävien avulla. Pikkuisen hirvitti, että lähdin rikkomaan tätä kaavaa niin radikaalisti, mutta se kyllä kannatti. Oppimistulokset olivat hyviä, oppilaat kertoivat palautteessaan asioiden jääneen muistiin paljon paremmin keskusteluiden avulla. Muistivat esimerkit oikeasta elämästä hyvin, joita pyrin kertomaan.
Myös videopätkät koettiin hyviksi ja oppimista täydentäviksi.
Uskon, että usea poika kiinnostui jollakin lailla ainakin yhteiskunnallsista asioista ja omista vaikuttamismahdollisuuksistaan.
Arviointia en kokenut vaikeana, koska oli niin selkeät arviointikriteerit. Toiset opettajat kyllä sanoivat, että ennen oli helpompi arvioida, kun oli viisiportainen arviointi ja nyt on vain kolmiportainen+ se hylätty. Itsellä ei ole kokemusta siihen joten koin tämän suhteellisen helpoksi.
Harjoittelu oli oikein antoisa ja avartava kokemus. Noin puolet oppilaista oli tuttuja minulle ylläkoulun puolelta joten se ehkä helpotti tutustumista. Oli aivan mahtavaa, että itse sai suunnitella ja toteuttaa tunnit omalla parhaalla katsomallaan tavalla, tietenkin opetusharjoitteluani ohjaava hyväksyi tuntisuunnitelmani, mutta sain personoida tuntini omaan tyyliinin ja omiin opetusmenetelmiini.
Loppujen lopuksi se varsinainen opettaminen ei eroa mielestäni paljon minkään toisen opettajan tehtäviin, mutta ammatillisella opettajalla on niin laaja se muu toiminta, että se yllätti. Ajetaan autolla eri paikkakunnille, eri työpaikoille. Se oli minulle myös outo asia, että ei ole kuin viikoksi kerrallaan lukujärjestys sekä se tuli yllätyksenä, että voi olla semmoisia päiviä, jolloin ei ole opetusta ollenkaan, vaan tehdään sitä kaikkea muuta työtä, jota on.
Karin antaman palautteen käsittelinkin edellisessä blogipostauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti